Pähkinöitä

Todella hienoa, jos uskalletaan sanoa oma mielipiteemme. Hyvä kirjoitus aiheuttaa keskustelua, niin puolesta, kuin vastaan. Toisen mielipidettä ja näkökulmaa on hyvä opetella ymmärtämään, vaikka itse olisikin eri mieltä asiasta. Kiitos Virpi, kirjoitit hauskan ja hienon tekstin.   

Jokainen meistä, niin aiheesta kirjoittavat kuin - lukijatkin, niin himourheilijat kuin vähemmän urheilua himoitsevatkin ovat aivan yhtä hyväksyttyjä. Emme ole huonompia ihmisiä, jos emme omista personal traineria tai salikorttia.

Kaikkeen ei todellakaan tarvitse tai pidäkkään lähteä mukaan, ellei niin itse halua. Vinkkejä ja inspiraatiota voi silti hakea omaan tekemiseensä ja muokata niistä itselle sopiva paketti. Omasta terveydestään toki tinkimättä. Tämä tekeminen ulottuu muihinkin elämänalueisiin, kuin vain urheiluun ja liikkumiseen. 

Omalla kohdallani voin sanoa, että on hurjan palkitsevaa ylittää itsensä. Urheilusuoritukset muistuttavat siitä, että ihminen pystyy uskomattomiin asioihin. Mieli, pystyy uskomattomiin asioihin. Näin 24-vuotiaana haluan nähdä mihin pystyn, monessakin asiassa, mutta myös saavuttamaan huippukunnon. Itseni takia.

Elämme yksilökeskeisessä kulttuurissa. Tämmöinen omaa ja muiden hyvää oloa ja terveyttä edistävä joukkohurahtaminen on siis ilmeisesti jossain määrin paheksuttu asia. Jos ihminen on tyytyväinen omaan elämäänsä, se ei koe tarvetta latistaa muita. Mielestäni tämä maailma kaipaa lisää yhteisöllisyyttä, toisten tsemppaamista, toisten puolesta iloitsemista. Sekin täytyy hyväksyä, että kaikista ei siihen ole ja täytyy yrittää nähdä se rikkautena. Annetaan jokaisen tehdä omat, itselleen parhaaksi kokemat valinnat.

Syy, jonka takia en esimerkiksi halua miettiä sen tarkemmin mitä syön, on koska itselleni riittää, että tiedän tasan tarkkaan syöväni terveellisesti ja sen vuoksi kropassani on hyvä olo. Jos alkaisin noudattaa jotakin dieettiä ja suunnitella jokaisen aterian etukäteen, kyllästyisin siihen hyvin nopeasti. Ruoka on hyvää ja sillon syödään, kun on nälkä. Jos välillä tekee mieli pullaa, niin hitto vie, sitten syödään pullaa ja ollaan ylpeitä siitä. Kohtuus kuitenkin kaikessa, ei tarvitse koko pitkoa vetää naamariin siltä seisomalta.

Koko elämäni eri lajeja harrastaneena voin sanoa, että omalla kohdallani liikunnallisuus on erittäin pysyvää - vaikka siitä kirjoittaminen jäisi vähemmälle, silti sen harrastaminen ei tule koskaan katoamaan. Eikä myöskään toisten tsemppaaminen. Kirjoitan aiheista, joista voisin itsenikin kuvitella lukijana kiinnostuvan.

Kaikille liikuntaan ns. hurahtaneille haluan antaa yhden neuvon: kun päätätte muuttaa joitakin elämäntapojanne, tehkää se niin, että vaikutus on pitkäaikainen ja pysyvä. Kokeilemalla uusia juttuja se usein selviää ja pikkuhiljaa löytää ne itselle sopivat vaihtoehdot.

Jokainen varmasti nauttii liikunnasta jossain muodossa, sillä ihminen on luotu aktiiviseksi. Löydä se oma, sinulle sopiva laji, nauti sen parissa. Hyötyliikuntakin lasketaan! Kunhan sinulla on hyvä olla, niin henkisesti kuin fyysisestikin, on kaikki hyvin. Pähkinöiden syönnillä ei ole mitään merkitystä, jos peruspalikat ovat kunnossa.

kuva: Nike